Oravan Olivia

Luonne

Olivia – hevonen, joka jakaa mielipiteet. Toisia kaunis liinaharja viehättää valtavasti, toiset taas eivät erityisemmin vaikutu nuoren suomenhevosen persoonasta. Ulkonäöltään se kyllä ihastuttaa. Siro, kevyttyyppinen ratsuhevonen on perinteinen suomenhevonen, raudikko vaalealla harjalla varustettuna, mutta siniset silmät tuovat sen olemukseen jonkinlaista salaperäisyyttä.

Luonteeltaan sitten – noh, sanotaan vaikka, ettei Olga ole oikea hevonen henkilölle, joka kaipaa hevosharrastukseltaan tasaisuutta ja turvallisuutta. Läsipään persoona nimittäin takaa päinvastaisen, sen, ettei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu!
Ei sillä, ei Oliviasta löydy hippustakaan silkkaa ilkeyttä, eikä se laita hulinaksi aiheuttaakseen harmia tai kaaosta. Itse asiassa on kertakaikkisen kultainen ja kiltti. Tamma on vain epävarma, ujo ja hitusen arka; se tarvitsee aikaa ja ymmärrystä, sekä paljon, paljon posiitivista huomiota.
Hevostilan miesväen mielestä Olivia on yksinkertaisesti ”pehmeä päästään”. Phöh! Pehmeä Olivia kyllä on luonteeltaan, oikea herkkis – se ei kestä kovia tai rajuja otteita, vaan vaatii hellää ja ymmärtäväistä käsittelyä, vaikka onkin välillä oikea piina: Paikallaanseisominen ja odottelu on Olivialle yhtä tuskaa, se on mieluiten jatkuvasti liikkeessä, ja vielä mahdollisimman kovaa vauhtia. Suurimmaksi osaksi tämä malttamattomuus on ehkä nuoruuden holtittomuutta, mutta toisaalta myös hevosen perusluonne on hieman levoton. Herasilmät erottavat jokaisessa pimessä nurkassa ja pensaikossa hirvittäviä hevosensyöjämörköjä, joita on aivan pakko paeta. Niinpä Olgan olo pitää tehdä turvalliseksi; jutella rauhallisella äänellä, silitellä ja supatella. Kun Olivian ailahtelevaisia mielenliikkeitä oppii ymmärtämään, on se mitä ihanin ystävä. Itse asiassa tamman huomion- ja hellyydenkipeys saa välillä epämiellyttäviä piirteitä: Olivia ei oikein ymmärrä käsitettä ”oma tila”, jonka sen käsittelijät haluaisivat mieluusti säilyttää, vaan se lähentelee ja likistelee, tunkien innoissaan kutakuinkin syliin halittavaksi kuin koiranpentu. Rajat onkin tehtävä selväksi kohteliaasti mutta päättäväisesti, muuten Olgan läheisyys alkaa käydä tukalaksi...

Olivian ailahtelevaisuus, herkkyys ja vauhdikkuus seuraavat myös ratsastussuorituksiin. Se nauttii kyllä työskentelystä, mutta tamman keskittymiskyky on toistaiseksi erittäin rajallinen. Tehokasta treeniä, jossa ratsu antaa todella kaikkensa, ei saa yrittää venyttää liian pitkäksi, muuten herasilmä turhautuu täydellisesti. Toisaalta sitä ei saa päästää liiankaan helpolla. Lyhyehköt, intensiiviset työskentelyjaksot, joiden välissä on rennompia pätkiä, ovat paras tapa ratsastaa tammaa. Sen kun on vaikea paneutua tehtäviin; jalkoja ihan kihelmöi, korvat pyörivät kuin helikopterin propellit, tärkeintä on vain olla liikkeessä. Parhaimmillaan Olivia yltää kuitenkin upeisiin, ilmaviin liikkeisiin, sekä kauniiseen pyöreään muotoon, kuitenkin sisällyttäen oliviamaisen sähikäisyytensä. Silloin ratsastajan kasvoille kohoaa ikionnellinen hymy ja kaikki tuskastuttavat kentällä hikoilut pyyhkiytyvät mielestä, sillä Olgassa toden totta on ainesta. Potentiaalia on nimenomaan kouluratsastuksen saralle, jonne läsipään geeniperimäkin painottuu. Esteratsuna Olivia on hankala, se kuumuu heti puomirakennelmat nähdessään ja keskittyy enemmän vauhtiin kuin kauniiseen hyppytekniikkaan. Maastossa liinaharja säikähtelee kaikkea liikkuvaa ja liikkumatonta, mutta on käsiteltävissä ja nauttii sydämensä kyllyydestä vauhdikkaista laukkapätkistä.

Sellainen on Olivia - hötkyilevä, höperö ja herttainen, ja ihan hurjan rakas.

© Josefiina

Kuvat

Jälkeläiset

s. 2015 Virmalan Kohme, i. Kissankäpälän Kaamos

Stats

Statistiikka: 0: 0-0-0-0

Kokonaisvoittosumma: v€

VRKK-pisteet:

Sanottua

31.07.2014 Simora, Elisa:
Ihana kesäinen puuväripiirros! Kaunis toteutus ja ihanat yksityiskohdat. Upea! (EM: Tunnelma)

Näyttelyt

Estekilpailut

Valjakkokilpailut

Kouluratsastuskilpailut

Kenttäratsastuskilpailut

Lännenratsastuskilpailut

Ravit